Varoitus: Nykyinen selaimesi on vanhentunut! Vaihda uudempaan selaimeen, kuten Chrome, Firefox tai Microsoft Edge. Avaa Edgellä

Petokset ovat yleistyvä ongelma yrityksille – näin voit välttää joutumasta niiden kohteeksi

20 - 01 - 2022
Joka toinen yritys on joutunut petoksen tai talousrikoksen kohteeksi viimeisten kahden vuoden aikana. Tämä käy ilmi  tilintarkastus- ja asiantuntijayritys PwC:n tutkimuksesta  , joka perustuu yli 5 000 yritysjohtajan vastauksiin 99 eri maasta. Petosten määrä on suurimmillaan 20 vuoteen.

Tutkimus osoittaa myös, että talousrikollisuus yleistyy jatkuvasti ja että maailmanlaajuisesti sen kaksi haitallisinta ilmenemistapaa ovat kyberrikollisuus ja kuluttajien tai asiakkaiden tekemät petokset.

Myös maailman suurimman luottovakuutusyhtiön Allianz Traden Suomen toimipisteen Business Development Manager Tomi Tupola on havainnut, että petosten kohteeksi joutuneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt.

"Vaikuttaa siltä, että tapaukset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Emme tarkkaan tiedä, miksi näin on, mutta voimme spekuloida, että hakkereiden taidot ovat kehittyneet – ja että yhä useampi tuntee kyberrikollisuuden houkuttelevaksi tavaksi ansaita rahaa", Tomi Tupola arvioi.

Petoksilla voi olla ikäviä seurauksia

Petokset aiheuttavat yrityksille usein merkittäviä taloudellisia tappioita. "Rikoksen suuruusluokasta ja kohteeksi joutuvan yrityksen koosta riippuen tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus liiketoimintaan", Tomi Tupola kertoo.

Business Development Manager Tomi Tupola
Business Development Manager Tomi Tupola

Esimerkki: Näin petos voi edetä

Millaisia huijauksia tai petoksia yritykset voivat kohdata? Tomi Tupola kertoo esimerkkejä eräistä vastaan tulleista tapauksista:

”Suomalainen pieni elintarvikealan yritys sai sähköpostitse merkittävän tilauksen englantilaiselta suurelta elintarvikealan yritykseltä. Brittiläinen yritys halusi ostaa suomalaista superruokaa 20.000 € arvosta ja halusi maksaa laskulla. Ennakkomaksu ei sopinut yrityksen hankintapolitiikkaan. Ostajan oma liikevaihto oli useita miljardeja ja sähköpostin lähettäjä oli yrityksen toimitusjohtaja. Suomalainen toimittaja oli hyvin pieni suhteessa tilaajaan, liikevaihtoa oli edellisellä tilikaudella kertynyt vain parisataatuhatta euroa. Kyseessä oli toimittajalle merkittävä tilaus ja tilatut tuotteet olivat lisäksi jo vanhenemassa. Toimittaja otti yhteyttä Allianz Traden ja pyysi tarjousta kaupan vakuuttamisesta ostajan maksukyvyttömyyden tai –haluttomuuden varalta.”

”Perehdyin tapaukseen ja käytyyn kirjeenvaihtoon. Kirjeenvaihdosta kävi ilmi, että käytetty sähköposti oli lähes identtinen yrityksen virallisen sähköpostiosoitteen kanssa, ei kuitenkaan 100% oikea. Ihmetystä myös herätti miksi hyvin suuren yrityksen toimitusjohtaja olisi yhteydessä pieneen suomalaiseen yritykseen? Yleensä yhteyttä ottaa hankinta-asiantuntija? Lisää epäluuloa aiheutti ostajan haluttomuus maksaa pientä tilausta ennakkoon? Ylipäätään tilaus oli pieni suhteessa ostajan omaan kokoon. Kerroin toimittajalle näistä havainnoistani ja sanoin mielestäni kyseessä olevan tilauspetosyrityksen. Tilaajayritys olisi hyvinkin vakuutuskelpoinen kyseiseen pieneen 20.000 € saakka. Vakuutus olisi mahdollista saada voimaan, mutta mikäli suoritusta ei tulisi, vakuutus ei korvaisi petosta, koska yritys ei olisi itse tilannut mitään, vaan tilauspetoksen tekijä. Toimittaja kuitenkin harkitsi myymistä ilman vakuutusta, koska kyseessä olisi iso kauppa ja tavara olisi menossa vanhaksi. Kehoitin olemaan myymättä, muuten kuin ennakkomaksulla, koskaa rahaa ei varmasti koskaan tilille tulisi. Vakuutusta ei saatettu voimaan ja toimittaja jäi pohtimaan kuinka asiassa olisi järkevää edetä.”

Edellä kuvattu tilanne on hyvin tyypillinen viime vuosina vastaantullut petosyritys. Mieleen tulee myös kaksi muuta hyvin samanlaista tapausta, kaikkia yhdistävä tekijä on ollut yhteys Englantiin: Joko tilaaja on ollut englantilainen yritys tai toimitus olisi pitänyt tehdä Englantiin. Petosten kohteiden toimialat ovat olleet elintarvikeala, kalusteiden valmistus ja muuntajien valmistus. Valitettavasti yksi petos onnistui ja asiakkaan tappio oli 100.000 €.

Esimerkki rahoitusalalta: ”Allianz Trade tekee paljon yhteistyötä pankkien ja rahoitusyhtiöiden kanssa. Me vakuutamme pankkien/rahoitusyhtiöiden ostamia laskusaatavia. Saatavien myynti ja rahoittaminen on hyvin yleistä ja ehkä juuri siksi myös rikollisten huomion kohteena. Volyymit ovat suuria ja summat isoja.”

On tiedossa useita tapauksia, joissa laskuttavan ja laskua maksavan yrityksen taustalla toimivat samat rikolliset ja itse lasku, sekä siihen liittyvä tavaran tai palvelun toimitus on keksitty. Näissä tilanteissa tärkeintä on olla hyvin huolellinen oman asiakasvalinnan suhteen. Potentiaalisesta asiakkaasta tulee tarkistaa ainakin seuraavat seikat: Yrityksen nimi, osoite, perustamispäivä, tilinpäätöstiedot, maksukäytös, luottotietoyhtiön reittaus ja vastuuhenkilötiedot. Kun rikolliset ovat taitavia, nämä asiat ovat kuitenkin usein kunnossa. Tilinpäätöstiedot tilintarkastuskertomuksineen on mahdollista väärentää ja toimittaa eri rekistereihin, joista yritykset tietoja tarkistavat. Suomesta löytyy myös henkilöitä, jotka antavat omat pankkitunnuksensa rikollisten käyttöön rahallista korvausta vastaan. Usein rahoittajat myös varmistavat soittamalla laskun maksajalle laskun aiheellisuuden: Lasku on toki aina aiheellinen, koska maksaja on sen itse tehnyt. Näennäisesti kaikki näyttäisi olevan siis kunnossa, vastuuhenkilön pankkitunnistusta ja maksajan hyväksyntää myöten.

Kuitenkin, edellisten tarkistusten lisäksi, olemme havainneet myös seuraavilla asioilla olevan merkitystä: Onko yrityksellä www-sivuja? Puuttuminen herättää epäilystä, harva vähänkään merkittävämpi yritys voi nykyään toimia ilman kotisivuja. Mistä numerosta potentiaalinen asiakas soittaa, onko kyseessä salainen tai prepaid-numero? Rikolliset käyttävät yleensä prepaid-liittymiä, joka on helppo tarkistaa numeropalveluiden kautta. Mikä on yrityksen virallinen sähköpostiosoite ja mitä osoitetta käytetään? Vastaako yrityksen toimiala kyseistä transaktiota? Onko yritykselle nimitetty tilintarkastajaa? Ovat hallituksen jäsenet suomalaisia vai ulkomaisia henkilöitä? Ulkomaisista henkilöistä ei rekisteröitymisen yhteydessä tarkisteta henkilötunnusta. Minkä nimisiä ulkomaiset vastuuhenkilöt ovat? Vastaan on tullut usein keksittyjä nimiä, esim. William (Bill) Gates, suomalaisen pk-yrityksen hallituksen jäsenenä, suurten yritysten netistä löytyviä johtajia pk-yritysten hallituksissa tai eksoottisia, vaikeasti varmistettavia nimiä.
 

Terve epäluulo kunniaan

Mikä tahansa yritys voi joutua petoksen kohteeksi, mutta tilanteita voidaan ehkäistä koulutuksen ja opetuksen kautta. Johtajien, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen petoksia ehkäiseviin käytäntöihin, yritysrikostrendeihin ja petosten tunnistamis- ja käsittelytapoihin auttaa osaltaan turvaamaan yrityksen selustaa.

"Myyjiä, tilausten käsittelijöitä ja kirjanpito-osastoa kannattaa kouluttaa näistä asioista, erityisesti liittyen huijauksia ehkäiseviin prosesseihin ja käytäntöihin", Tomi Tupola kertoo ja jakaa vinkkinsä petosten ehkäisemiseksi:

"Kiinnitä erityistä huomiota epätavallisiin kyselyihin. Kannattaa suhtautua niihin terveen epäluuloisesti. Rikolliset ovat nykyisin todella taitavia – ei siis kannata laskea sen varaan, että petosten tunnistaminen olisi itsestään selvää. Mikäli tilaus tai asiakkaan taloustilanne vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta, usein ne valitettavasti eivät olekaan totta. Rikollisilla on myös yleensä aina kiire.”

Olemme myös koonneet kolme hyvää ohjetta, joista voit lukea lisää tästä infografiikasta: