Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä konkurssiin hakeutui 147 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 50 miljardia euroa. Konkurssien määrä nousi 91 prosenttia verrattuna edelliseen kvartaaliin. Luvut ovat peräisin Allianz Tradeiltä.

Mikäli toiveissa oli talouden nopea elpyminen koronaviruksen jälkeen, sitä ei valitettavasti ole aivan lähiaikoina odotettavissa.

Itse asiassa Allianz Traden Risk, Information, Claims & Collection -osaston johtaja Kirsten Neergaard ennustaa, että konkurssien määrä nousee vielä 35 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.

"Maailmantaloudessa on ehdottomasti haasteita", Kirsten Neergaard sanoo.

"On tärkeää huomata, että jo ennen koronavirusta ennustimme konkurssien lisääntyvän maailmanlaajuisesti jo neljättä vuotta peräkkäin matalan tai maltillisen kasvun seurauksena. Sitten koronavirus iski ja pisti odotukset uusiksi. Nyt uskomme, että sillä on pysyviä vaikutuksia, jotka heikentävät taloutta ja lisäävät konkurssien määrää vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla."

Kirsten Neergaardin mukaan tilanne on erityisen kriittinen viruksen vaikutuksista kärsineillä aloilla, kuten autoteollisuudessa, vähittäiskaupassa, hotelli-, ravintola- ja matkailualalla sekä kuljetusalalla.

Tikittävä konkurssipommi

Vuoden toisella vuosineljänneksellä suurin konkurssiaalto iski Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, jotka ovat perinteisesti olleet suuria vienti- ja tuontimarkkinoita suomalaisille yrityksille.

Kirsten Neergaardin mukaan tämä ei ole kuitenkaan johtanut suuriin konkursseihin suomalaisyritysten keskuudessa.

Se ei valitettavasti silti tarkoita, että suomalaisyritykset olisivat selvillä vesillä. Allianz Trade arvioi, että koronavirus on luonut aikapommin.
 

"Nähtävissä on tikittävä konkurssipommi", Kirsten Neergaard kertoo.

"Konkurssit lisääntyvät syksyn kuluessa. Valtiolliset ja poliittiset toimenpiteet ja tukipaketit ovat yksinkertaisesti hidastaneet niitä. Lyhyellä aikavälillä nämä toimenpiteet vähentävät konkursseja, sillä niiden avulla yritykset voivat jatkaa toimintaansa myös huonoissa olosuhteissa."

Vaarana on, että suuryritysten konkurssit luovat dominoefektin, jossa konkurssit leviävät kulovalkean tavoin asiakkaisiin, toimittajiin ja alihankkijoihin.

"Tukitoimenpiteet lievensivät koronaviruksen taloudellisia seurauksia, mutta kysymys kuuluu, palaavatko yritykset normaalitilaan. On yrityksiä, joiden täytyy nyt päivittää strategiansa; yrityksiä, joilta katosivat markkinat täysin, sekä yrityksiä, jotka eivät yksinkertaisesti enää toivu", Kirsten Neergaard sanoo.

Kärsijöinä vähittäiskauppa ja autoteollisuus

Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä konkursseja on esiintynyt erityisesti seuraavilla toimialoilla Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa: vähittäiskauppa, palveluala, energiasektori ja autoteollisuus.

Kirsten Neergaard arvioi, että tulevat konkurssit kohdistuvat osittain vähittäiskaupan ja autoteollisuuden yrityksiin.

"Autoteollisuuden ja vähemmässä määrin myös vähittäiskaupan osalta kehitys oli käynnissä jo ennen koronavirusta. Pandemia vain kiihdytti kehitystä entisestään", Kirsten Neergaard sanoo.

Miten suomalaisyritysten kannattaa toimia?

Taloudellisia haasteita piilee kaikkialla. Useat johtavat rahoituslaitokset, kuten J.P. Morgan, Moody's ja IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto), arvioivat, että maailmantalous alkaa elpyä hitaasti vasta vuonna 2021.

Kysymys kuuluukin, miten suomalaisyritysten kannattaa toimia maailmantalouden myllerryksessä?

"Suomalaisten yritysten on todellakin syytä tarkastella liiketoimintansa perustaa ja strategiaansa. Markkinoihin ja alihankkijoihin tulee kiinnittää huomiota", Kirsten Neergaard sanoo.